Puupäivillä 5.11. 2020 esitellyn Granlund Consultingin tekemän selvityksen mukaan suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla voidaan merkittävästi leikata uudisrakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä. Uudisrakennuksen elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan puurungon avulla pienennettyä 30 % betonirunkoon verrattuna. Lisäkerros-rakentamisella hiilipiikki voidaan jopa puolittaa.
Koko suomalaisen uudisrakentamisen vuotuisia CO2e-päästöjä voidaan pienentää nyt jo käytettävissä olevilla puupohjaisilla ratkaisuilla 7-11 % vuoteen 2035 mennessä. Toimenpiteet voidaan aloittaa vaikka heti ilman uusia teknologisia ratkaisuja tai innovaatioita.
Puurakentamisen lisäämisellä Suomen koko rakennuskannan pitkäikäistä biogeenistä hiilivarastoa voidaan kasvattaa 4 – 5 miljoonaa tonnia CO2 vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaa noin 5 % Suomen koko rakennuskantaan sitoutuneesta hiilivarastosta.
Puutuoteteollisuuden Granlundilta tilaamassa selvityksessä rakentamisen tulevaisuutta tarkasteltiin maltillisen perusskenaarion sekä tavoitteellisen optimistisen skenaarion valossa. Selvityksessä esitetään puurakentamisen päästövähennyspotentiaali osana rakennusalan päästövähennystoimia vuosille 2020-2035. Ajanjakso on valittu yhteneväksi Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin nähden. Päästövähennysten rinnalla tarkasteltiin myös rakennuskantaan sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvattamista.
Skenaarioiden toteutettavuutta tarkasteltiin myös sekä kustannusnäkökulmasta että puun riittävyyden kannalta. Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen nostaisi sahatavaran käyttöä 0,5 – 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin 11,4 milj. kuutiometriä sahatavaraa, josta 9 milj. kuutiometriä toimitettiin vientimarkkinoille. Raakapuuna esitettynä puurakentamisen kasvu skenaarioiden haarukassa vastaa noin 1-1,5 miljoonan kuutiometrin tukkimäärää. Metsät kasvavat Suomessa vuosittain noin 107 miljoonaa kuutiometriä.
Selvitystyö koski uudis- ja lisäkerrosrakentamisen suunnittelu- ja materiaalivalintojen merkitystä rakennusalan hiilineutraaliuden tavoittelussa. Samalla tarkennettiin puurakentamisen hiilidioksidipäästöjen nykytilaa. Puurakenteisiin sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvupotentiaali laskettiin vuoteen 2035.
Rakennusten energiatehokkuus sekä energiatuotannon päästöt ovat laskussa. Näin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä on kasvanut ja korostuu entisestään tulevaisuudessa.
Selvitystyö tehtiin, koska tähän mennessä toteutetuissa rakentamisen tiekartoissa materiaalien välisiä substituutiovaikutuksia eli materiaalien korvautumista toisilla vaihtoehdoilla tuoteryhmien sisällä tai välillä ei ole huomioitu. Työssä huomioitiin Energiateollisuuden tiekarttatyön tulokset ja selvityksen oletukset nojautuvat myös Vähähiilinen rakennusteollisuus -tiekartassa tehtyihin oletuksiin. Laskelmat pohjautuivat Gaia Consultingin vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa varten kokoamiin tietoihin ja arvioihin rakentamisen kehittymisestä vuoteen 2035 ja 2050.
Lisätietoja:
Anni Viitala, ympäristöasiantuntija, Granlund Consulting Oy, anni.viitala@granlund.fi, +358 40 183 8586
Matti Mikkola, toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi, +358 40 829 4026
Lähde: www.puuinfo.fi